29.9.2021

Lakimies vastaa: Mitä oikeudenkäynti maksaa?

Lakimiehen nuija rahakirjekuoren päällä.

Oikeudenkäynnit maksavat entistä enemmän, ja kulujen kasvu uhkaa jo kansalaisten oikeusturvaa.  Syynä kasvuun on käsiteltävien asioiden paisuminen ja monimutkaistuminen. JHL:n jäsenillä on kuitenkin merkittäviä etuja työsuhderiidoissa.

Viime vuosina on aina korkeimman oikeuden presidenttiä myöten (HS 19.8.2019, 17.4.2021) kiinnitetty huomiota siihen, että oikeudenkäyntikulujen kasvu vaarantaa jo oikeusturvan toteutumisen.

Kasvu koskee erityisesti käräjäoikeuksissa käsiteltäviä siviiliriitoja. Näitä ovat esimerkiksi kaikki työsuhdetta koskevat palkka- ja irtisanomisriidat. JHL:n lakimiesten kokemusten mukaan oikeudenkäyntikulut ovat nousseet myös työelämään liittyvissä rikosasioissa.

Kulujen kasvuun on vaikuttanut muutama keskeinen syy. Ensinnäkin käsiteltävät asiat ovat paisuneet ja monimutkaistuneet. Yhä useammin työoikeusriitojenkin pääkäsittelyt ovat vähintään kaksipäiväisiä. Aiemmin useampipäiväiset pääkäsittelyt olivat poikkeuksellisia.

Graafi oikeudenkäyntikulujen kasvusta

Myös työturvallisuusrikosjutuissa oikeudenkäyntien kesto on pitkittynyt. Siviiliprosessissa asioiden hoito on huomattavan etupainotteista. Tämä vaikuttaa niin, että asiaan tuodaan mukaan varmuuden vuoksi kaikki mahdollinen, mikä vähänkin liittyy asiaan. Jo kannevaiheessa tulee kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat asiat selvittää huolellisesti ja osata myös niihin vedota.

Asiat valmistellaan käräjäoikeudessa ensin kirjallisessa ja sen jälkeen suullisessa valmistelussa niin, että asia olisi käsiteltävissä kokonaisuudessaan yhdellä kertaa pääkäsittelyssä. Asiamiehet joutuvat perehtymään hoidettavaan asiaan useaan otteeseen usein pitkienkin väliaikojen jälkeen. Tuomioistuinten ruuhkat ovat omiaan lisäämään oikeudenkäyntien kestoa ja siten myös kustannuksia.

Jutun häviäjä joutuu yleensä maksamaan kulut kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut muodostuvat lähinnä osapuolten asiamiesten laskuista. Tyypillisesti  asianajaja laskuttaa 220–250 euroa tunnilta. Jo suhteellisen yksinkertaisen irtisanomisjutun hoitamiseen käytetty tuntimäärä on helposti 40 tuntia. Kun siihen lisätään arvonlisäverot, matka- ja muut kustannukset sekä todistajanpalkkiot, ovat yhden osapuolen kulut käräjäoikeudessa lähemmäs 15 000 euroa ja jutun yhteiset kustannukset siten 30 000 euroa. 

Jutun häviäjä joutuu yleensä maksamaan kulut kokonaisuudessaan. Jos juttu on yhtään laajempi ja esimerkiksi pääkäsittely useampipäiväinen, voivat oikeudenkäyntikulut olla merkittävästi suuremmatkin. Jos asiasta valitetaan, kustannukset kasvavat entisestään. Vain aivan yksikertaisimmissa palkkariidoissa voi päästä merkittävästi halvemmalla.

Edellä esitetyn perusteella voi kysyä, kannattaako tavallisen palkansaajan ylipäätään lähteä hakemaan työsuhderiidassa oikeutta tuomioistuimen kautta. Jos kyse on muutaman tuhannen euron palkkasaatavasta, riski on yksinkertaisesti kohtuuton. Myös irtisanomisriidoissa työntekijän realistisesti odotettavissa olevat korvaukset jäävät usein pienemmiksi kuin oikeudenkäyntikulut, eikä vastuullinen asiamies voisi jutun nostamista suositella.

JHL:n oikeusavussa ei ole korvausten ylärajaa, kuten monella muulla liitolla.

Liiton jäsenen tilanne on kuitenkin onneksi aivan toinen. JHL tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna työsuhteeseen liittyvän riidan hoitamiseksi oikeusapua. Oikeusavun myöntäminen on aina liiton harkinnassa, mutta kun se on kerran myönnetty, vastaa liitto jäsenen kaikista oikeudenkäyntikuluista.

Vaikka juttu hävittäisiin, ei siitä aiheudu jäsenelle kuluja. JHL:n oikeusavussa ei ole korvausten ylärajaa, kuten monella muulla liitolla.

Lue lisää: JHL:n lakimiehet – edunvalvontasi viimeinen rintama

Liiton jäsenellä on toinenkin merkittävä etu oikeudenkäyntikulujen kannalta. Liiton solmimaan työehtosopimukseen liittyvät riidat ratkaistaan ensisijaisesti sopijaosapuolten välisissä erimielisyysneuvotteluissa kuluitta.

Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen asia voidaan viedä ratkaistavaksi työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimessa kantajana toimii liitto, jonka takia se vastaa myös kuluista kokonaisuudessaan. Järjestäytymättömillä työntekijöillä ei ole lainkaan tätä mahdollisuutta, vaan heidän täytyy nostaa työehtosopimustakin koskevassa asiassa kanne kuluriskeineen yleisessä alioikeudessa.